Blogi

Tuoksujen vaikutus tunteisiin 21.2.2016

Tuoksut ovat aina olleet tärkeitä ja tietyllä tavoin huomion keskipisteenä. Ihmeellistä sinänsä koska tieteellisesti ei ole ymmärretty mistä on kysymys. Voihan sen kuvitella kuinka ihmeellistä oli tuntea voimakas haju tai tuoksu vaikka ei nähnyt eikä kuullut mitään. Aristoteleen mielestä näkö- ja kuuloaisti ovat jumalallisia, hajuaistilla puolestaan ei saavuteta Jumala-yhteyttä. Antiikin ihmiset arvostivat tuoksuja paljon. Egyptiläiset käyttivät paljon erilaisia eteerisiä öljyjä. Edelleenkin Lähi-idässä tuoksuperinne on vahva ja suositaan voimakkaita tuoksuja. Aasiassa tuoksut ja hajut yhdistettiin usein lääketieteeseen. Toisaalta oppineet arvioivat terveyttä kehon hajujen perusteella ja toisaalta yrttien ja luonnon tuoksuja käytettiin parantamiseen. Sanoisin että lännessä tuoksujen terveysvaikutuksiin on alettu panostaa merkittävästi vasta vuonna 2004 jolloin Richard Axel ja Linda Buck saivat Nobelin palkinnon tutkimuksistaan, joissa he selvittivät hajuaistigeenien toimintaa.

Hajuaistin toimintaa ei edelleenkään täysin tunneta mutta hyvää vauhtia tiede ratkaisee ongelmia. Aikoinaan Linnaeus yritti luokitella hajuja mutta tieteellistä perustaa ei löytynyt. Monet ovat sen jälkeenkin tehneet omia luokituksia mutta yhteisymmärrystä ei ole miten hajut pitäisi luokitella. Hajuvesiteollisuudella on omat luokittelunsa ja eräs periaate on jakaa tuoksuvat molekyylit niiden kemiallisten ominaisuuksien mukaan eli jokin aine tuoksuu kevyeltä – siis haihtuu helposti. Sigmund Freud piti hajuaistia eläimellisenä aistina. Ja tottahan se on että eivät eläimet tunteile tuoksuilla vaan se on niiden ”kieli” ja varsin tarkka sellainen. Ihmiset ovat liittäneet usein hajut moraalisiin arvostuksiin sekä ajatelleet hyvin yksinkertaisesti että mikä haisee pahalta, on paha. Hajuilmaisut ovat useimmiten negatiivisia tai pahoja. Hajujen maailma vietiin jopa rotuajattelun tasolle. Yksi selkeimmistä esimerkeistä on Adolf Hitler joka vaali ”rodun puhtautta” eikä siihen malliin sopineet hajut. Japanissakin käytettiin ennen länsimaalaisista ilmaisua ”batakusai”, joka tarkoittaa voille haisevaa. 1900-luvulla parfyymien maailma vahvistui ja teollisen tuotannon myötä parfyymit saivat hienoja ja haluttuja nimiä; miehillä partavesien nimet korostivat voimaa ja johtajuutta (Boss, Toro, Hero jne.), naisilla nimet olivat tunteellisia ja helposti samaistuen haluttuja (Passion, Joy, Paris jne.).

Hajuihin kehittyi eri kulttuureissa erilaisia ilmaisuja joista monet olivat negatiivisia. Monet ulkomaiset ilmaisut ovat samoja eri maissa, esimerkiksi ”se haisee” tai ”oma kehu haisee”. Tuttuja ilmaisuja Suomessa ovat: haisee kuin rankkitynnyri, haista home, haista p****, haista v****, sopii kuin nenä päähän, haistaa palaneen käryä, ei hajuakaan, vetää nenästä jne. Enemmistö on negatiivisia ja niillä halutaan haukkua toista henkilöä tai ne vaikuttavat helposti toisen tunteeseen negatiivisesti. Vuonna 1988 hajuvesiteollisuus liitti eri tuoksuja erilaisiin positiivisiin ominaisuuksiin kuten sitruunan puhtauteen ja stimuloivaksi, laventeli rauhoittaa jne.

2000-luvulla aivotutkimus eteni ja uutta tietoa saatiin mm. tuoksujen vaikutuksesta ihmisen käyttäytymiseen sekä ajatteluun. Tuoksujen todettiin vaikuttavan ihmisen fysiologiaan (sydämen syke, ihon sähkönjohtokyky, aivoaallot, verenpaine). Lisäksi osoitettiin että tuoksut herättävät vahvoja emotionaalisia tuntemuksia. Mielihän on ihmisen sisäinen tila tai henkinen olemus, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät ja kohdistuvat johonkin. Mieleen kuuluu järki ja muisti, usein myös ajatellaan tunteiden kuuluvan mieleen. Tämänkin mukaan on helppo ajatella ja ymmärtää että hajut ja tuoksut vaikuttavat mieleemme sekä positiivisesti että negatiivisesti. Periaatteessa haju voi laukaista emootion joka edelleen ilmentyy fyysisenä reaktiona ja mielen muutoksena. Mielen muutos näkyy ihmisen käyttäytymisenä, tuottavuutena, esiintymisenä ja sosiaalisuutena. Voitte helposti kuvitella olevanne menossa pitämään puhetta; se oletteko hyvällä vai huonolla päällä, vaikuttaa esiintymiseenne. Tilanne voi myös pelottaa. Haju tai tuoksu voi laukaista ko. reaktioita.

Voisi sanoa tuoksuilla olevan aina jokin funktio. Koskaan et tiedä milloin kohtaat hajun tai tuoksun. Oma kehosi voi olla joko hajun lähettäjä tai vastaanottaja. Ympäristösi voi myös olla joko luonnollinen lähettäjä (esim. ruoka) tai keinotekoinen lähettäjä (esim. kaatopaikka). Sisään hengitetty molekyyli vaikuttaa aina ihmiseen joko tiedostamatta tai tiedostaen. Aivot tekevät jo omia arviointejaan jo paljon ennen kuin ehdit sanoa mitään. Tunne voi olla vastenmielisyyttä tai lumoa. Meidän autonominen hermosto tekee omia johtopäätelmiä hajusignaaleista. Ihmisen hajureseptorien kanssa rinta rinnan ovat sekä sympaattiset että parasympaattiset hermot.

Japanilaisen hinoki-sypressin tuoksun on todettu vaikuttavan ihmisen mielialaan hyvin myönteisesti eli ”tulee hyvä olo”. Lisäksi sen on todettu positiivisesti vähentävän oksi-hemoglobiinin virtausta tietyissä osissa aivoja. Tästä on hyvin lyhyt matka suomalaisten mieltymykseen kävellä metsässä ja kokea sitä moniaistista elämystä. Hajusignaali vaikuttaa ihmisen muistiin ja tutkittu asia on ns. Proustin ilmiö. Se tarkoittaa sitä että jokin tuoksu laukaisee voimakkaan emotionaalisen muiston lapsuudesta. Toisin sanoen ihminen muistaa yhtäkkiä tuoksun välityksellä jonkin tapahtuman. Tämä tapahtuma voi olla luonteeltaan negatiivinen tai positiivinen. Ihmisten kertomuksia hajukokemuksista voidaan luokitella noin 10 eri kategoriaan, esim. tuoksuhaaveilu, tuoksun voima, vaikutus sosiaaliseen kanssakäymiseen, hajun tunkeutuminen yksityisyyteen. Viimeksi mainitusta on esimerkkinä seuraava kertomus: Kerran opettaja karjui minulle luokassa. Hän tuli niin lähelle kasvojani että saatoin haistaa hänen pahan hengityksen. Tämä teki kokemuksesta vielä karmaisevamman. Halusin nousta ylös ja juosta pois mutta opettaja otti minusta kiinni ja huusi vasten kasvojani vielä lähempänä.

Tuoksut vaikuttavat hyvin helposti tunteisiin. Monella on varmasti kokemuksia yleisötilaisuuksista jossa istutaan lähekkäin. Viereen saattaa tulla henkilö joka on käyttänyt liikaa hajuvettä. Silloin hyväkin tuoksu muuttuu vastenmieliseksi hajuksi. Konsentraatio on liian suuri. WC:t haisevat usein pahalta – esimerkiksi hienossa ravintolassa ei ole mukava piipahtaa kesken kaiken pahan hajuisessa toiletissa. Uusien tutkimuksien mukaan tunne voi siirtyä toiseen henkilöön hajun välityksellä, esimerkiksi pelko ja inho siirtyvät hien hajun välityksellä. Mutta toisaalta myös ilo voi siirtyä toiseen henkilöön hajuaistin välityksellä. Tällaisissa tutkimuksissa käytetään mm. kasvojen tunnistustekniikkoja (eri kasvolihaksien jännittymisiä). Sitten eräs aivan vastustamaton tunne-elämys, vauva. Puhtaan vauvan tuoksua pitää sekä oma äiti että myös muut ihmiset eräänä ihanimpana. Aivot aktivoituvat ja tapahtuu assosioitumista sekä hyvän olon tunnetta. Tällöin vapautuu hyvän olon hormonia, dopamiinia. Täysin vastakkainen reaktio on stressi. Autonominen hermosto näyttelee tässäkin suurta roolia kuten hajusignaalin kohdatessaan. Stressiä onkin mahdollista purkaa omilla mielituoksuilla. Metsässä tämä toimii aivan erinomaisesti. Siellä yhdistyy visuaalisuus, äänet sekä tuoksut. Etenkin ns. vihreät tuoksut ovat tehokkaita relaksantteja.

Hajuaistia tutkitaan monissa eri paikoissa. Monissa yliopistoissa on todettu seuraavia asioita: miellyttävä tuoksu lisää rahan kulutusta kasinolla, miellyttävä kukkien tuoksu saa aikaan positiivista haaveilua, laventeli vaikuttaa unettomuuteen, vaniljalla on rauhoittava vaikutus, miellyttävä tuoksu alentaa veren sokeripitoisuutta, miellyttävällä tuoksulla on vaikutus muistiin ja emotionaalisuuteen, naiset pystyvät haistamaan geneettisiä eroja (puolison valinta). Lopuksi maininta uudesta tutkimuksesta jossa osoitettiin että valolla ja tuoksulla yhdessä on suurempi positiivinen vaikutus kaamosmasennukseen kuin valolla yksin.

NENÄ KERTOO – 101215

Joskus myöhemmin voi todeta että tästä se Kenzenin blogihistoria sai alkunsa. Tuli sellainen tunne että hajumaailma saattaisi kiinnostaa muitakin kuin minua. Perustan tämän arvaukseni siihen että useimmat ihmiset ja eri tahot ovat olleet kovasti kiinnostuneita siitä mitä Kenzen tekee. Viikoittain juttelen ihmisten kanssa ja lähes aina he yllättyvät ja ihmettelevät mitä uutta kuulevat hajuaistista. Olen myös tehnyt sen havainnon että tietämystä on melko vähän. Eikä se nyt ole mikään ihme sillä tutkijatkin pähkäilevät edelleen sitä miten se hajuaisti oikein toimii ja mitkä ovet hajusignaalin verkostot aivoissa.

Hajuaisti on kovin mielenkiintoinen kohde koska se koskee jokaista ihmistä maapallolla – kaikkien on hengitettävä. Kun ilma on puhdasta ja raikasta, sitä on helppo ja mukava hengittää eikä koko nenän olemassaoloa edes huomaa. Sitten kun ilma saastuu, kuten esimerkiksi juuri nyt Pekingissä, on olo vaikeaa ja ahdistunutta sekä terveys on uhattuna. Ihmiset kulkevat pää alaspäin ja mielikin on maassa. Tämä on se blogimaailmani toinen puoli eli hajut, nimenomaan pahat sellaiset. Toinen puoli ja luultavasti paljon mukavampi sellainen, on miellyttävät tuoksut.

Ajattelin että tulen jatkossa käsittelemään seuraavia aiheita: referoin kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja, joitakin asioita käsittelen puolitieteellisesti, esitän omia mielipiteitäni, tuon luettavaksi uutisia maailmalta, pohdiskelen käytännöllisiä asioita. Mukaan mahtuu varmasti vähän kemiaakin, käsittelen erilaisia kokemuksia ja elämyksiä, luultavasti kirjoitan jotakin myös hajuvesistä ja ilman muuta ruoka ja juoma ovat mukana. Toivoisin myös lukijoiden ehdotuksia, kommentteja sekä kysymyksiä. Joskus blogissani vierailee myös vieraskynä.

Tähän avauskirjoitukseni loppuun tuli mieleeni suomalainen innovaatio – niinkin voi kai sanoa eli rohkeus valmistaa hyvin aromikas, luontoa lähellä oleva gin. Sehän on saanut tunnustusta kansainvälisestikin. Tulen käsittelemään myöhemmin laajemmin ginejä sekä viskejä. Niissä nimittäin on upea tuoksumaailma etanolin takana.

Nenä vaan on niin hieno laite että kyllä siihen kannattaa kiinnittää paljon enemmän huomiota. Hajuaisti liittyy uskomattoman moniin asioihin. Suomalaiset ovat muuten hyviä jäljittelemään nenää, nimittäin eNose-teknologia. Palaan tähän myöhemmin. Tervetuloa mukaani oppimaan, osallistumaan sekä nauttimaan uusista asioista. Palataan parin viikon kuluttua asiaan.